Koska siitä aloitteesta oikein äänestetään?

Meiltä kysytään jatkuvasti, koska eduskunta äänestää aloitteestamme. Onhan kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista ollut eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltävänä jo helmikuun lopusta saakka. Lakivaliokunta aloitti  asiantuntijakuulemiset kuulemalla meitä aloitteen tekijöitä (nauhoitteen tilaisuudesta löydät täältä) ja on sen jälkeen kuullut yli 40 tiukemmin ja löyhemmin aloitteeseen liittyvää tahoa. Kuultavien listaa on myös täydennetty kevään aikana. Mutta mitä tapahtuu nyt, kun asiantuntijakuulemiset ovat päättyneet? Koska aloitteesta äänestetään?

Aloitteella voi olla vielä hyvinkin pitkä matka edessään ja sen matkan pituuden päättää kuultavien listastakin päättänyt lakivaliokunta. Kuulemisten jälkeen lakivaliokunta aloittaa keskustelut aloitteen sisällöstä ja muodostaa oman kantansa aloitteesta. Tämän työn päätteeksi lakivaliokunta laatii mietinnön, jossa se esittää joko aloitteen hylkäämistä tai hyväksymistä eduskunnalle. Mikäli valiokunta esittää aloitteen hyväksymistä, on mietinnössä laajat perustelut ja siinä voi myös olla muutosesityksiä tai täydennyksiä alkuperäiseen aloitteeseen. Aloitteen hylkäämistä esittävä mietintö voi taasen olla suppeampi. Sen osaamme kertoa jo nyt, että lakivaliokunta ei ole aloitteen suhteen yksimielinen, vaan joutuu mitä todennäköisemmin äänestämään asiasta kuten se teki jo alkukeväästä 2013.

Ei ole samantekevää, millainen lakivaliokunnan mietintö tulee olemaan. Valiokunnan esittäessä aloitteen hyväksymistä, eduskunnan täysistunto pääsee heti muutosesitysten käsittelyn jälkeen äänestämään siitä, hyväksyykö se aloitteen. Mikäli valiokunta on ripeä, äänestys aloitteen kohtalosta voi tapahtua jo kesäkuussa. Hylkäävän mietinnön kohdalla asia on kuitenkin mutkikkaampi, sillä tällöin lakivaliokunnan äänestyksessä vähemmistöön jääneet kansanedustajat voivat jättää eriävän mielipiteen sekä vaihtoehtoisen esityksensä valiokunnan tekemälle mietinnölle.

Lakiesitykset käsitellään eduskunnassa aina kahdessa käsittelyssä, joista ensimmäisessä käsitellään muutosesitykset ja toisessa äänestetään lakiehdotuksen hyväksymisestä. Eduskunnan käsitellessä hylkäävää mietintöä täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä, kansanedustajat voivat siis esittää myös vaihtoehtoisen esityksen ottamista käsittelyyn. Eduskunnan täysistunto äänestää tästä esityksestä. Toisin sanoen, eduskunnan kanta kansalaisaloitteeseen testataan ensimmäisen kerran jo tässä äänestyksessä. (Vieläkö olet mukana?)

Eduskunnan täysistunto ei käsittele asioita ilman valiokunnan tekemää valmistelutyötä. Mikäli eduskunta päättää ottaa vaihtoehtoisen esityksen (eli lakivaliokunnan vähemmistöön jääneiden  jäsenten muokkaaman aloitteen) käsittelyyn, lähetetään se suuren valiokunnan käsiteltäväksi, sillä aloitteen kerran jo hylänneeseen lakivaliokuntaan sitä ei voi lähettää. Suuri valiokunta käsittelee aloitetta ja laatii niin ikään siitä täysistunnolle mietinnön, jossa se esittää joko aloitteen hyväksymistä tai hylkäämistä. Tietojemme mukaan suuressa valiokunnassa edustajat ovat tasa-arvoiselle avioliittolaille lakivaliokuntalaisia myötämielisempiä, joten suuri valiokunta todennäköisesti esittäisi aloitteen hyväksymistä. Tällöin aloite siis palautuisi jälleen eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi ja toisella isntuntokerralla eduskunta lopulta pääsisi äänestämään aloitteesta.

Ja nyt varmasti moni pohtii, mikä tällaisen vaihtoehtoisen menettelyn aikataulu sitten olisi? Mikäli kansalaisaloite kiertää äänestykseen pidemmän matkan suuren valiokunnan käsittelyn kautta, äänestys tapahtuu tämän vuoden syksyllä. Oli aloitteemme reitti lakivaliokunnasta eduskunnan täysistuntoon mikä tahansa, on yksi asia kuitenkin varma, ennemmin tai myöhemmin kansanedustajamme kuitenkin äänestävät aloitteen kohtalosta. Mikään muu lopputulos ei ole hyväksyttävä.

Tahdon voimalla!

Milla Halme

Poliittisen vaikuttamisen koordinaattori